Auringonlaskuja metsästämässä

Loppujen Lontoon kuvien vielä ollessa editoimatta, päätin tähän väliin heittää tänne kuvia meidän itsenäisyyspäivän kävelyltä. Kaiken sen harmauden keskelle saatiin yksi aivan upea päivä, jolloin aurinko paistoi ja pikkupakkanen sai lumen narskumaan ihanasti. Päätettiin silloin ystävien kanssa lähteä metsästämään auringonlaskua, koska tiedettiin sen olevan upea. Täällä Vaasassa saa usein aurinkoisina päivinä nauttia kauniista auringonlaskuista. Seisoskeltiin varmaan reilu puoli tuntia rannalla ja seurattiin miten taivas vaihtui sinisestä vaaleanpunertavaksi ja vielä upean oranssiksi. Siinä vaiheessa kun sormet ja varpaat alkoivat olla jo aika kohmeessa, suunnattiin sisälle lämmittelemään glökimukien äärelle. 

Varsinkin tosta yhdestä kuvasta huomaa hyvin, kuinka auringonpaiste saa mun hiukset loistamaan ihan punaisina! Kaikki oma punapigmentti on lopulta puskenut aina läpi, vaikka kuinka on värjännyt hiuksia kylmän sävyisiksi ja tummanruskeiksi. Hieman nuorempana hiusten ollessa vaaleampaa sävyä, muutuin yhtenä kesänä täysin punapääksi! Nämä kutrit omaavat siis aivan oman tahdon. Nyt olenkin päättänyt lopettaa ainakin joksikin aikaa hiusten värjäyksen ja katsoa, josko oman hiusvärin kanssa oppisi elämään. Onneksi ero nykyisen värin ja oman värin välillä ei ole kovin suuri! Onko teillä kokemusta siitä, että on vuosien värjäyksen jälkeen päättänyt siirtyä takaisin omaan väriin?